äänittäjä

Suomi

Substantiivi

äänittäjä (10)

henkilö, joka äänittää (työkseen)

Ääntäminen

IPA: /ˈæːnit̪ˌt̪æjæ/
tavutus: ää‧nit‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	äänittäjä	äänittäjät
genetiivi	äänittäjän	äänittäjien (äänittäjäin)
partitiivi	äänittäjää	äänittäjiä
akkusatiivi	äänittäjä; äänittäjän	äänittäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	äänittäjässä	äänittäjissä
elatiivi	äänittäjästä	äänittäjistä
illatiivi	äänittäjään	äänittäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	äänittäjällä	äänittäjillä
ablatiivi	äänittäjältä	äänittäjiltä
allatiivi	äänittäjälle	äänittäjille
muut sijamuodot
essiivi	äänittäjänä	äänittäjinä
translatiivi	äänittäjäksi	äänittäjiksi
abessiivi	äänittäjättä	äänittäjittä
instruktiivi	–	äänittäjin
komitatiivi	–	äänittäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	äänittäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka äänittää

englanti: recorder

Aiheesta muualla

äänittäjä Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=äänittäjä&oldid=4183551”