ääniura
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaääniura (10)
- sellakka- ja vinyylilevyissä oleva ura, jota pitkin neula raahaa soittaen levylle tallennettua ääntä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ääniura | ääniurat |
genetiivi | ääniuran | ääniurien (ääniurain) |
partitiivi | ääniuraa | ääniuria |
akkusatiivi | ääniura; ääniuran |
ääniurat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ääniurassa | ääniurissa |
elatiivi | ääniurasta | ääniurista |
illatiivi | ääniuraan | ääniuriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ääniuralla | ääniurilla |
ablatiivi | ääniuralta | ääniurilta |
allatiivi | ääniuralle | ääniurille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ääniurana | ääniurina |
translatiivi | ääniuraksi | ääniuriksi |
abessiivi | ääniuratta | ääniuritta |
instruktiivi | – | ääniurin |
komitatiivi | – | ääniurine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ääniura- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |