äänivalli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaäänivalli (5)
- (fysiikka) aerodynaamisesta ilmiöstä, jossa ilmamolekyylit kasautuvat äänen nopeudella liikkuvan kappaleen eteen liikettä jarruttavaksi kartiomaiseksi aaltovyöhykkeeksi, ns. sokkiaalloksi; rikkoutuu, kun kappale liikkuu nopeammin kuin ääni kulkee ilmassa (n. 343 m/s)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈæːniˌʋɑlːi/
- tavutus: ää‧ni‧val‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äänivalli | äänivallit |
| genetiivi | äänivallin | äänivallien (äänivallein) |
| partitiivi | äänivallia | äänivalleja |
| akkusatiivi | äänivalli; äänivallin |
äänivallit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äänivallissa | äänivalleissa |
| elatiivi | äänivallista | äänivalleista |
| illatiivi | äänivalliin | äänivalleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äänivallilla | äänivalleilla |
| ablatiivi | äänivallilta | äänivalleilta |
| allatiivi | äänivallille | äänivalleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äänivallina | äänivalleina |
| translatiivi | äänivalliksi | äänivalleiksi |
| abessiivi | äänivallitta | äänivalleitta |
| instruktiivi | – | äänivallein |
| komitatiivi | – | äänivalleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | äänivalli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. aerodynamiikkaan liittyvä fysiikan ilmiö
|
|