äännähtävä

Suomi

Verbi

äännähtävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä äännähtää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	äännähtävä	äännähtävät
genetiivi	äännähtävän	äännähtävien (äännähtäväin)
partitiivi	äännähtävää	äännähtäviä
akkusatiivi	äännähtävä; äännähtävän	äännähtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	äännähtävässä	äännähtävissä
elatiivi	äännähtävästä	äännähtävistä
illatiivi	äännähtävään	äännähtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	äännähtävällä	äännähtävillä
ablatiivi	äännähtävältä	äännähtäviltä
allatiivi	äännähtävälle	äännähtäville
muut sijamuodot
essiivi	äännähtävänä	äännähtävinä
translatiivi	äännähtäväksi	äännähtäviksi
abessiivi	äännähtävättä	äännähtävittä
instruktiivi	–	äännähtävin
komitatiivi	–	äännähtävine