ähertäminen
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaähertäminen (38)
- teonnimi verbistä ähertää
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ähertäminen | ähertämiset |
| genetiivi | ähertämisen | ähertämisten ähertämisien |
| partitiivi | ähertämistä | ähertämisiä |
| akkusatiivi | ähertäminen; ähertämisen |
ähertämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ähertämisessä | ähertämisissä |
| elatiivi | ähertämisestä | ähertämisistä |
| illatiivi | ähertämiseen | ähertämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ähertämisellä | ähertämisillä |
| ablatiivi | ähertämiseltä | ähertämisiltä |
| allatiivi | ähertämiselle | ähertämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ähertämisenä (ähertämisnä) |
ähertämisinä |
| translatiivi | ähertämiseksi | ähertämisiksi |
| abessiivi | ähertämisettä | ähertämisittä |
| instruktiivi | – | ähertämisin |
| komitatiivi | – | ähertämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ähertämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ähertämis- | |