Substantiivi

muokkaa

äkäily (2)

  1. äkäileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈækæi̯ly/
  • tavutus: ä‧käi‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äkäily äkäilyt
genetiivi äkäilyn äkäilyjen
äkäilyiden
äkäilyitten
partitiivi äkäilyä äkäilyitä
äkäilyjä
akkusatiivi äkäily;
äkäilyn
äkäilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi äkäilyssä äkäilyissä
elatiivi äkäilystä äkäilyistä
illatiivi äkäilyyn äkäilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi äkäilyllä äkäilyillä
ablatiivi äkäilyltä äkäilyiltä
allatiivi äkäilylle äkäilyille
muut sijamuodot
essiivi äkäilynä äkäilyinä
translatiivi äkäilyksi äkäilyiksi
abessiivi äkäilyttä äkäilyittä
instruktiivi äkäilyin
komitatiivi äkäilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo äkäily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa