äklöttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaäklöttäminen (38)
- teonnimi verbistä äklöttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äklöttäminen | äklöttämiset |
genetiivi | äklöttämisen | äklöttämisten äklöttämisien |
partitiivi | äklöttämistä | äklöttämisiä |
akkusatiivi | äklöttäminen; äklöttämisen |
äklöttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äklöttämisessä | äklöttämisissä |
elatiivi | äklöttämisestä | äklöttämisistä |
illatiivi | äklöttämiseen | äklöttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äklöttämisellä | äklöttämisillä |
ablatiivi | äklöttämiseltä | äklöttämisiltä |
allatiivi | äklöttämiselle | äklöttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äklöttämisenä (äklöttämisnä) |
äklöttämisinä |
translatiivi | äklöttämiseksi | äklöttämisiksi |
abessiivi | äklöttämisettä | äklöttämisittä |
instruktiivi | – | äklöttämisin |
komitatiivi | – | äklöttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | äklöttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
äklöttämis- |