ällöttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaällöttäminen (38)
- teonnimi verbistä ällöttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ällöttäminen | ällöttämiset |
genetiivi | ällöttämisen | ällöttämisten ällöttämisien |
partitiivi | ällöttämistä | ällöttämisiä |
akkusatiivi | ällöttäminen; ällöttämisen |
ällöttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ällöttämisessä | ällöttämisissä |
elatiivi | ällöttämisestä | ällöttämisistä |
illatiivi | ällöttämiseen | ällöttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ällöttämisellä | ällöttämisillä |
ablatiivi | ällöttämiseltä | ällöttämisiltä |
allatiivi | ällöttämiselle | ällöttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ällöttämisenä (ällöttämisnä) |
ällöttämisinä |
translatiivi | ällöttämiseksi | ällöttämisiksi |
abessiivi | ällöttämisettä | ällöttämisittä |
instruktiivi | – | ällöttämisin |
komitatiivi | – | ällöttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ällöttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ällöttämis- |