Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ämpärillinen (38)

  1. ämpärin täysi
    Setä heitti kiukaalle ämpärillisen vettä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈæmpæˌrilːinen/
  • tavutus: äm‧pä‧ril‧li‧nen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ämpärillinen ämpärilliset
genetiivi ämpärillisen ämpärillisten
ämpärillisien
partitiivi ämpärillistä ämpärillisiä
akkusatiivi ämpärillinen;
ämpärillisen
ämpärilliset
sisäpaikallissijat
inessiivi ämpärillisessä ämpärillisissä
elatiivi ämpärillisestä ämpärillisistä
illatiivi ämpärilliseen ämpärillisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ämpärillisellä ämpärillisillä
ablatiivi ämpärilliseltä ämpärillisiltä
allatiivi ämpärilliselle ämpärillisille
muut sijamuodot
essiivi ämpärillisenä
(ämpärillisnä)
ämpärillisinä
translatiivi ämpärilliseksi ämpärillisiksi
abessiivi ämpärillisettä ämpärillisittä
instruktiivi ämpärillisin
komitatiivi ämpärillisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ämpärillise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ämpärillis-

Etymologia muokkaa

ämpäri + -llinen

Käännökset muokkaa