Substantiivi

muokkaa

ängelmä (10)

  1. mikä tahansa ängelmien suvun (Thalictrum) kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈæŋːelmæ/
  • tavutus: än‧gel‧mä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ängelmä ängelmät
genetiivi ängelmän ängelmien
(ängelmäin)
partitiivi ängelmää ängelmiä
akkusatiivi ängelmä;
ängelmän
ängelmät
sisäpaikallissijat
inessiivi ängelmässä ängelmissä
elatiivi ängelmästä ängelmistä
illatiivi ängelmään ängelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ängelmällä ängelmillä
ablatiivi ängelmältä ängelmiltä
allatiivi ängelmälle ängelmille
muut sijamuodot
essiivi ängelmänä ängelminä
translatiivi ängelmäksi ängelmiksi
abessiivi ängelmättä ängelmittä
instruktiivi ängelmin
komitatiivi ängelmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ängelmä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

samaa, mahdollisesti skandinaavista, juurta sanan angervo kanssa.[1] Ks. se

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”ängelmä”.