änkkääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaänkkääminen (38)
- teonnimi verbistä änkätä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | änkkääminen | änkkäämiset |
genetiivi | änkkäämisen | änkkäämisten änkkäämisien |
partitiivi | änkkäämistä | änkkäämisiä |
akkusatiivi | änkkääminen; änkkäämisen |
änkkäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | änkkäämisessä | änkkäämisissä |
elatiivi | änkkäämisestä | änkkäämisistä |
illatiivi | änkkäämiseen | änkkäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | änkkäämisellä | änkkäämisillä |
ablatiivi | änkkäämiseltä | änkkäämisiltä |
allatiivi | änkkäämiselle | änkkäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | änkkäämisenä (änkkäämisnä) |
änkkäämisinä |
translatiivi | änkkäämiseksi | änkkäämisiksi |
abessiivi | änkkäämisettä | änkkäämisittä |
instruktiivi | – | änkkäämisin |
komitatiivi | – | änkkäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | änkkäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
änkkäämis- |