ärsyttyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaärsyttyminen (38)
- teonnimi verbistä ärsyttyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ärsyttyminen | ärsyttymiset |
genetiivi | ärsyttymisen | ärsyttymisten ärsyttymisien |
partitiivi | ärsyttymistä | ärsyttymisiä |
akkusatiivi | ärsyttyminen; ärsyttymisen |
ärsyttymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ärsyttymisessä | ärsyttymisissä |
elatiivi | ärsyttymisestä | ärsyttymisistä |
illatiivi | ärsyttymiseen | ärsyttymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ärsyttymisellä | ärsyttymisillä |
ablatiivi | ärsyttymiseltä | ärsyttymisiltä |
allatiivi | ärsyttymiselle | ärsyttymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ärsyttymisenä (ärsyttymisnä) |
ärsyttymisinä |
translatiivi | ärsyttymiseksi | ärsyttymisiksi |
abessiivi | ärsyttymisettä | ärsyttymisittä |
instruktiivi | – | ärsyttymisin |
komitatiivi | – | ärsyttymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ärsyttymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ärsyttymis- |