ärtymys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaärtymys (39)
- se, että on ärtynyt
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈært̪ymys/
- tavutus: är‧ty‧mys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ärtymys | ärtymykset |
genetiivi | ärtymyksen | ärtymysten ärtymyksien |
partitiivi | ärtymystä | ärtymyksiä |
akkusatiivi | ärtymys; ärtymyksen |
ärtymykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ärtymyksessä | ärtymyksissä |
elatiivi | ärtymyksestä | ärtymyksistä |
illatiivi | ärtymykseen | ärtymyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ärtymyksellä | ärtymyksillä |
ablatiivi | ärtymykseltä | ärtymyksiltä |
allatiivi | ärtymykselle | ärtymyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ärtymyksenä | ärtymyksinä |
translatiivi | ärtymykseksi | ärtymyksiksi |
abessiivi | ärtymyksettä | ärtymyksittä |
instruktiivi | – | ärtymyksin |
komitatiivi | – | ärtymyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ärtymykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ärtymys- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, että on ärtynyt
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |