äyräs
Katso myös: Äyräs |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
äyräs (41)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈæy̯ræs/
- tavutus: äy‧räs
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äyräs | äyräät |
genetiivi | äyrään | äyräiden äyräitten |
partitiivi | äyrästä | äyräitä |
akkusatiivi | äyräs; äyrään |
äyräät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äyräässä | äyräissä |
elatiivi | äyräästä | äyräistä |
illatiivi | äyrääseen | äyräisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äyräällä | äyräillä |
ablatiivi | äyräältä | äyräiltä |
allatiivi | äyräälle | äyräille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äyräänä | äyräinä |
translatiivi | äyrääksi | äyräiksi |
abessiivi | äyräättä | äyräittä |
instruktiivi | – | äyräin |
komitatiivi | – | äyräine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | äyrää- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
äyräs- |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- äyräs Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.