Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

äyskintä (9-J)

  1. äyskiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈæy̯skint̪æ/
  • tavutus: äys‧kin‧tä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äyskintä äyskinnät
genetiivi äyskinnän äyskintöjen
(äyskintäin)
partitiivi äyskintää äyskintöjä
akkusatiivi äyskintä;
äyskinnän
äyskinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi äyskinnässä äyskinnöissä
elatiivi äyskinnästä äyskinnöistä
illatiivi äyskintään äyskintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi äyskinnällä äyskinnöillä
ablatiivi äyskinnältä äyskinnöiltä
allatiivi äyskinnälle äyskinnöille
muut sijamuodot
essiivi äyskintänä äyskintöinä
translatiivi äyskinnäksi äyskinnöiksi
abessiivi äyskinnättä äyskinnöittä
instruktiivi äyskinnöin
komitatiivi äyskintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo äyskinnä-
vahva vartalo äyskintä-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta äyskiä (äyski- + -ntä)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa