örinä
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈørinæ/
- tavutus: ö‧ri‧nä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | örinä | örinät |
| genetiivi | örinän | örinöiden örinöitten (örinäin) |
| partitiivi | örinää | örinöitä |
| akkusatiivi | örinä; örinän |
örinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | örinässä | örinöissä |
| elatiivi | örinästä | örinöistä |
| illatiivi | örinään | örinöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | örinällä | örinöillä |
| ablatiivi | örinältä | örinöiltä |
| allatiivi | örinälle | örinöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | örinänä | örinöinä |
| translatiivi | örinäksi | örinöiksi |
| abessiivi | örinättä | örinöittä |
| instruktiivi | – | örinöin |
| komitatiivi | – | örinöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | örinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. Matala ääni tai laulu.
|
Aiheesta muualla
muokkaa- örinä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12