Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ötökkä (14-A)

  1. (arkikieltä) mikä tahansa hyönteinen tai hämähäkkieläin
    Ötököitä syömällä pelastat maailman.
    Ötökät rynnivät ruokalautaselle, kun EU sallii hyönteiset elintarvikkeeksi (maaseuduntulevaisuus)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈøt̪økːæ/
  • tavutus: ö‧tök‧kä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ötökkä ötökät
genetiivi ötökän ötököiden
ötököitten
ötökköjen
(ötökkäin)
partitiivi ötökkää ötököitä
ötökköjä
akkusatiivi ötökkä;
ötökän
ötökät
sisäpaikallissijat
inessiivi ötökässä ötököissä
elatiivi ötökästä ötököistä
illatiivi ötökkään ötökköihin
ötököihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ötökällä ötököillä
ablatiivi ötökältä ötököiltä
allatiivi ötökälle ötököille
muut sijamuodot
essiivi ötökkänä ötökköinä
ötököinä
translatiivi ötökäksi ötököiksi
abessiivi ötökättä ötököittä
instruktiivi ötököin
komitatiivi ötököine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ötökä-
vahva vartalo ötökkä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa