öttiäinen

Suomi

Substantiivi

öttiäinen (38)

(arkikieltä, leikkimielinen) (varsinkin inhoa aiheuttava) hyönteinen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	öttiäinen	öttiäiset
genetiivi	öttiäisen	öttiäisten öttiäisien
partitiivi	öttiäistä	öttiäisiä
akkusatiivi	öttiäinen; öttiäisen	öttiäiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	öttiäisessä	öttiäisissä
elatiivi	öttiäisestä	öttiäisistä
illatiivi	öttiäiseen	öttiäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	öttiäisellä	öttiäisillä
ablatiivi	öttiäiseltä	öttiäisiltä
allatiivi	öttiäiselle	öttiäisille
muut sijamuodot
essiivi	öttiäisenä (öttiäisnä)	öttiäisinä
translatiivi	öttiäiseksi	öttiäisiksi
abessiivi	öttiäisettä	öttiäisittä
instruktiivi	–	öttiäisin
komitatiivi	–	öttiäisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	öttiäise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	öttiäis-

Aiheesta muualla

öttiäinen Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=öttiäinen&oldid=4308215”