šiialaisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaašiialaisuus (40)
- islamin toiseksi suurin suuntaus, joka seuraa Muhammadin vävyn Alin ja hänen perillistensä opetuksia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | šiialaisuus | šiialaisuudet |
genetiivi | šiialaisuuden | šiialaisuuksien |
partitiivi | šiialaisuutta | šiialaisuuksia |
akkusatiivi | šiialaisuus; šiialaisuuden |
šiialaisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | šiialaisuudessa | šiialaisuuksissa |
elatiivi | šiialaisuudesta | šiialaisuuksista |
illatiivi | šiialaisuuteen | šiialaisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | šiialaisuudella | šiialaisuuksilla |
ablatiivi | šiialaisuudelta | šiialaisuuksilta |
allatiivi | šiialaisuudelle | šiialaisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | šiialaisuutena | šiialaisuuksina |
translatiivi | šiialaisuudeksi | šiialaisuuksiksi |
abessiivi | šiialaisuudetta | šiialaisuuksitta |
instruktiivi | – | šiialaisuuksin |
komitatiivi | – | šiialaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | šiialaisuude- | |
vahva vartalo | šiialaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
šiialaisuut- |
Etymologia
muokkaasanan šiialainen vartalosta šiialais- ja suffiksista -uus
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- šiialaisuus Kielitoimiston sanakirjassa