Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

-kantaisuus (40)

  1. se, että on -kantainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑnt̪ɑi̯suːs/
  • tavutus: kan‧tai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi -kantaisuus -kantaisuudet
genetiivi -kantaisuuden -kantaisuuksien
partitiivi -kantaisuutta -kantaisuuksia
akkusatiivi -kantaisuus;
-kantaisuuden
-kantaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi -kantaisuudessa -kantaisuuksissa
elatiivi -kantaisuudesta -kantaisuuksista
illatiivi -kantaisuuteen -kantaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi -kantaisuudella -kantaisuuksilla
ablatiivi -kantaisuudelta -kantaisuuksilta
allatiivi -kantaisuudelle -kantaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi -kantaisuutena -kantaisuuksina
translatiivi -kantaisuudeksi -kantaisuuksiksi
abessiivi -kantaisuudetta -kantaisuuksitta
instruktiivi -kantaisuuksin
komitatiivi -kantaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo -kantaisuude-
vahva vartalo -kantaisuute-
konsonantti-
vartalo
-kantaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan -kantainen vartalosta -kantais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa