Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

-suhtaisuus (40)

  1. se, että on -suhtainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsuht̪ɑi̯suːs/
  • tavutus: suh‧tai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi -suhtaisuus -suhtaisuudet
genetiivi -suhtaisuuden -suhtaisuuksien
partitiivi -suhtaisuutta -suhtaisuuksia
akkusatiivi -suhtaisuus;
-suhtaisuuden
-suhtaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi -suhtaisuudessa -suhtaisuuksissa
elatiivi -suhtaisuudesta -suhtaisuuksista
illatiivi -suhtaisuuteen -suhtaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi -suhtaisuudella -suhtaisuuksilla
ablatiivi -suhtaisuudelta -suhtaisuuksilta
allatiivi -suhtaisuudelle -suhtaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi -suhtaisuutena -suhtaisuuksina
translatiivi -suhtaisuudeksi -suhtaisuuksiksi
abessiivi -suhtaisuudetta -suhtaisuuksitta
instruktiivi -suhtaisuuksin
komitatiivi -suhtaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo -suhtaisuude-
vahva vartalo -suhtaisuute-
konsonantti-
vartalo
-suhtaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan -suhtainen vartalosta -suhtais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa