Erisnimi

muokkaa

Hyvättinen (38)

  1. suomalainen sukunimi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Hyvättinen Hyvättiset
genetiivi Hyvättisen Hyvättisten
Hyvättisien
partitiivi Hyvättistä Hyvättisiä
akkusatiivi Hyvättinen;
Hyvättisen
Hyvättiset
sisäpaikallissijat
inessiivi Hyvättisessä Hyvättisissä
elatiivi Hyvättisestä Hyvättisistä
illatiivi Hyvättiseen Hyvättisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi Hyvättisellä Hyvättisillä
ablatiivi Hyvättiseltä Hyvättisiltä
allatiivi Hyvättiselle Hyvättisille
muut sijamuodot
essiivi Hyvättisenä
(Hyvättisnä)
Hyvättisinä
translatiivi Hyvättiseksi Hyvättisiksi
abessiivi Hyvättisettä Hyvättisittä
instruktiivi Hyvättisin
komitatiivi Hyvättisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Hyvättise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
Hyvättis-

Etymologia

muokkaa

perustuu muinaissuomalaiseen henkilönnimeen Hyvätti (< Hyvätty, vrt. Himottu, Ilottu, Lemmitty, Mielitty)[1]

Lähteet

muokkaa
  • Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (83 nimenhaltijaa.)

Viitteet

muokkaa
  1. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.