Iltanen
Katso myös: iltanen |
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaaIltanen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Iltanen | Iltaset |
genetiivi | Iltasen | Iltasten Iltasien |
partitiivi | Iltasta | Iltasia |
akkusatiivi | Iltanen; Iltasen |
Iltaset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Iltasessa | Iltasissa |
elatiivi | Iltasesta | Iltasista |
illatiivi | Iltaseen | Iltasiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Iltasella | Iltasilla |
ablatiivi | Iltaselta | Iltasilta |
allatiivi | Iltaselle | Iltasille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Iltasena (Iltasna) |
Iltasina |
translatiivi | Iltaseksi | Iltasiksi |
abessiivi | Iltasetta | Iltasitta |
instruktiivi | – | Iltasin |
komitatiivi | – | Iltasine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Iltase- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Iltas- |
Etymologia
muokkaaKehittynyt ehkä Ilta-alkuisesta nimestä, jollaisia on annettu paikoille, joissa pamenet kokoontuivat illalla tai karja koottiin iltalypsyä varten.[1]
Lähteet
muokkaa- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (470 nimenhaltijaa.)
Viitteet
muokkaa- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.