Juhana
Suomi
muokkaa
Erisnimi
muokkaaJuhana (11)
- miehen etunimi
- eräiden ulkomaisten monarkkien hallitsijanimen suomenkielinen muunnos
- Juhana Maaton
- harvinainen naisen etunimi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Juhana | Juhanat |
| genetiivi | Juhanan | Juhanien Juhanoiden Juhanoitten (Juhanojen) (Juhanain) |
| partitiivi | Juhanaa | Juhania Juhanoita (Juhanoja) |
| akkusatiivi | Juhana; Juhanan |
Juhanat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Juhanassa | Juhanoissa Juhanissa |
| elatiivi | Juhanasta | Juhanoista Juhanista |
| illatiivi | Juhanaan | Juhanoihin Juhaniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Juhanalla | Juhanoilla Juhanilla |
| ablatiivi | Juhanalta | Juhanoilta Juhanilta |
| allatiivi | Juhanalle | Juhanoille Juhanille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Juhanana | Juhanoina Juhanina |
| translatiivi | Juhanaksi | Juhanoiksi Juhaniksi |
| abessiivi | Juhanatta | Juhanoitta Juhanitta |
| instruktiivi | – | Juhanoin Juhanin |
| komitatiivi | – | Juhanine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Juhana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaErisnimi
muokkaaJuhana
- (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta Juha
Viitteet
muokkaa- ↑ Vilkuna, Kustaa; Mikkonen, Pirjo (toim.). Etunimet. Otava. Helsinki. 2011. ISBN 978-951-1-26259-6