Juntunen
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
Juntunen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Juntunen | Juntuset |
| genetiivi | Juntusen | Juntusten Juntusien |
| partitiivi | Juntusta | Juntusia |
| akkusatiivi | Juntunen; Juntusen |
Juntuset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Juntusessa | Juntusissa |
| elatiivi | Juntusesta | Juntusista |
| illatiivi | Juntuseen | Juntusiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Juntusella | Juntusilla |
| ablatiivi | Juntuselta | Juntusilta |
| allatiivi | Juntuselle | Juntusille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Juntusena (Juntusna) |
Juntusina |
| translatiivi | Juntuseksi | Juntusiksi |
| abessiivi | Juntusetta | Juntusitta |
| instruktiivi | – | Juntusin |
| komitatiivi | – | Juntusine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Juntuse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Juntus- | |
Etymologia muokkaa
Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Se saattaa tulla Johannes-nimen kansanomaisesta muodosta Juntti. Alpo Räisäsen mukaan siihen sisältyy savolainen murresana juntu ’polku’.[1][2]
Lähteet muokkaa
- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (6 054 nimenhaltijaa.)
Viitteet muokkaa
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9. Sama hakusana.
- ↑ Alpo Räisänen: Kainuun murteiden ja nimistön opas. , 1982. (Edellisen mukaan.)