Martti

Katso artikkeli Martti (nimi) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Erisnimi

Martti (5-C)

miehen etunimi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	Martti	Martit
genetiivi	Martin	Marttien (Marttein)
partitiivi	Marttia	Martteja
akkusatiivi	Martti; Martin	Martit
sisäpaikallissijat
inessiivi	Martissa	Marteissa
elatiivi	Martista	Marteista
illatiivi	Marttiin	Martteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	Martilla	Marteilla
ablatiivi	Martilta	Marteilta
allatiivi	Martille	Marteille
muut sijamuodot
essiivi	Marttina	Martteina
translatiivi	Martiksi	Marteiksi
abessiivi	Martitta	Marteitta
instruktiivi	–	Martein
komitatiivi	–	Martteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	Marti-
vahva vartalo	Martti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

latinalaisesta nimestä Martinus 'sotainen'^[1]

Käännökset

etunimi (historiallisten henkilöiden, varsinkin hallitsijoiden, nimenä)

1. etunimi

englanti: Martin
espanja: Martín
italia: Martino

ranska: Martin
ruotsi: Martin
saksa: Martin

Liittyvät sanat

Mara, Masa, Masi, Martsa
Martikainen, Marttinen

Yhdyssanat

martinpäivä

Viitteet

↑ Vilkuna, Kustaa; Mikkonen, Pirjo (toim.). Etunimet. Otava. Helsinki. 2011. ISBN 978-951-1-26259-6

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Martti&oldid=4682095”