Wikipedia
Katso artikkeli Martti (nimi) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Erisnimi muokkaa

Martti (5-C)

  1. miehen etunimi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Martti Martit
genetiivi Martin Marttien
(Marttein)
partitiivi Marttia Martteja
akkusatiivi Martti;
Martin
Martit
sisäpaikallissijat
inessiivi Martissa Marteissa
elatiivi Martista Marteista
illatiivi Marttiin Martteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi Martilla Marteilla
ablatiivi Martilta Marteilta
allatiivi Martille Marteille
muut sijamuodot
essiivi Marttina Martteina
translatiivi Martiksi Marteiksi
abessiivi Martitta Marteitta
instruktiivi Martein
komitatiivi Martteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo Marti-
vahva vartalo Martti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

latinalaisesta nimestä Martinus 'sotainen'[1]

Käännökset muokkaa

etunimi (historiallisten henkilöiden, varsinkin hallitsijoiden, nimenä)

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Vilkuna, Kustaa; Mikkonen, Pirjo (toim.). Etunimet. Otava. Helsinki. 2011. ISBN 978-951-1-26259-6