Pekka
 |
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaa- miehen etunimi
- suomalainen sukunimi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Pekka | Pekat |
| genetiivi | Pekan | Pekkojen (Pekkain) |
| partitiivi | Pekkaa | Pekkoja |
| akkusatiivi | Pekka; Pekan |
Pekat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Pekassa | Pekoissa |
| elatiivi | Pekasta | Pekoista |
| illatiivi | Pekkaan | Pekkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Pekalla | Pekoilla |
| ablatiivi | Pekalta | Pekoilta |
| allatiivi | Pekalle | Pekoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Pekkana | Pekkoina |
| translatiivi | Pekaksi | Pekoiksi |
| abessiivi | Pekatta | Pekoitta |
| instruktiivi | – | Pekoin |
| komitatiivi | – | Pekkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | Peka- | |
| vahva vartalo | Pekka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- ei (ole) pekkaa pahempi
- sanotaan, kun joku tai jokin ei jää muita huonommaksi ja on myös hyvä
Viitteet
muokkaa- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9. Hakusana Pellinen.