Pirkko

Katso myös: pirkko

Suomi

Erisnimi

Pirkko (1-A)

naisen etunimi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	Pirkko	Pirkot
genetiivi	Pirkon	Pirkkojen
partitiivi	Pirkkoa	Pirkkoja
akkusatiivi	Pirkko; Pirkon	Pirkot
sisäpaikallissijat
inessiivi	Pirkossa	Pirkoissa
elatiivi	Pirkosta	Pirkoista
illatiivi	Pirkkoon	Pirkkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	Pirkolla	Pirkoilla
ablatiivi	Pirkolta	Pirkoilta
allatiivi	Pirkolle	Pirkoille
muut sijamuodot
essiivi	Pirkkona	Pirkkoina
translatiivi	Pirkoksi	Pirkoiksi
abessiivi	Pirkotta	Pirkoitta
instruktiivi	–	Pirkoin
komitatiivi	–	Pirkkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	Pirko-
vahva vartalo	Pirkko-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

suomalaistettu muoto kansainvälisestä, kelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia, iiriksi Brigit, tai sen ruotsalaisesta muodosta Birgitta^[1]

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

parkkipirkko

Viitteet

↑ Vilkuna, Kustaa: Etunimet. toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-26259-6. Hakusana Birgitta.

[1] Vilkuna, Kustaa: Etunimet. toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-26259-6. Hakusana Birgitta.

[1]