Katso myös: puoskari

Erisnimi

muokkaa

Puoskari (6)

  1. suomalainen sukunimi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Puoskari Puoskarit
genetiivi Puoskarin Puoskarien
Puoskareiden
Puoskareitten
partitiivi Puoskaria Puoskareita
Puoskareja
akkusatiivi Puoskari;
Puoskarin
Puoskarit
sisäpaikallissijat
inessiivi Puoskarissa Puoskareissa
elatiivi Puoskarista Puoskareista
illatiivi Puoskariin Puoskareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi Puoskarilla Puoskareilla
ablatiivi Puoskarilta Puoskareilta
allatiivi Puoskarille Puoskareille
muut sijamuodot
essiivi Puoskarina Puoskareina
translatiivi Puoskariksi Puoskareiksi
abessiivi Puoskaritta Puoskareitta
instruktiivi Puoskarein
komitatiivi Puoskareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Puoskari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Puoskari-sanan vanhemmasta, ’parturiin, parranleikkaajaan’ viitanneesta merkityksestä. Ensimmäiset maininnat nimestä tunnetaan 1500-luvulta.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (324 nimenhaltijaa.)

Viitteet

muokkaa
  1. Riitta Eronen: Puoskareita? Helsingin Sanomat, 11.4.2006. Artikkelin verkkoversio.