Ruudolf
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
Ruudolf (6)
- miehen etunimi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Ruudolf | Ruudolfit |
genetiivi | Ruudolfin | Ruudolfien Ruudolfeiden Ruudolfeitten |
partitiivi | Ruudolfia | Ruudolfeita Ruudolfeja |
akkusatiivi | Ruudolf; Ruudolfin |
Ruudolfit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Ruudolfissa | Ruudolfeissa |
elatiivi | Ruudolfista | Ruudolfeista |
illatiivi | Ruudolfiin | Ruudolfeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Ruudolfilla | Ruudolfeilla |
ablatiivi | Ruudolfilta | Ruudolfeilta |
allatiivi | Ruudolfille | Ruudolfeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Ruudolfina | Ruudolfeina |
translatiivi | Ruudolfiksi | Ruudolfeiksi |
abessiivi | Ruudolfitta | Ruudolfeitta |
instruktiivi | – | Ruudolfein |
komitatiivi | – | Ruudolfeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Ruudolfi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |