Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tanko (1-G)

  1. pitkä, kapea ja jäykkä umpinainen, toisinaan ontto tai putkimainen esine

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑŋko/, [ˈt̪ɑŋkʷo̞]
  • tavutus: tan‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tanko tangot
genetiivi tangon tankojen
partitiivi tankoa tankoja
akkusatiivi tanko;
tangon
tangot
sisäpaikallissijat
inessiivi tangossa tangoissa
elatiivi tangosta tangoista
illatiivi tankoon tankoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tangolla tangoilla
ablatiivi tangolta tangoilta
allatiivi tangolle tangoille
muut sijamuodot
essiivi tankona tankoina
translatiivi tangoksi tangoiksi
abessiivi tangotta tangoitta
instruktiivi tangoin
komitatiivi tankoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tango-
vahva vartalo tanko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hammastanko, juustotanko, kanelitanko, levytanko, lipputanko, märssytanko, ohjaustanko, peräsintanko, prammitanko, puolitanko, raidetanko, rekkitanko, saippuatanko, tankojuoppo, tankojuoppous, tankotanssi, tankoteräs, vaatetanko, vaatetanko, vaihdetanko, vaniljatanko, verhotanko, viiritanko, voimistelutanko

Aiheesta muualla muokkaa

  • tanko Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

tanko (1)

  1. (arkikieltä) tantaalikondensaattori

Kroaatti muokkaa

Adverbi muokkaa

tànko (komparatiivi tȁnjē)

  1. ohuelti

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • tànko Školski rječnik hrvatskoga jezika

Adjektiivi muokkaa

tȁnko

  1. (taivutusmuoto) neutri sanasta tanak