pellava
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- yksivuotinen kuitu- ja öljykasvi (Linum usitatissimum)
- pellavakuituinen kangas
- (yleisesti) mikä tahansa pellavien (Linum) suvun kasvi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpelːɑʋɑ/
- tavutus: pel‧la‧va
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pellava | pellavat |
genetiivi | pellavan | pellavien (pellavain) |
partitiivi | pellavaa | pellavia |
akkusatiivi | pellava; pellavan |
pellavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pellavassa | pellavissa |
elatiivi | pellavasta | pellavista |
illatiivi | pellavaan | pellaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pellavalla | pellavilla |
ablatiivi | pellavalta | pellavilta |
allatiivi | pellavalle | pellaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pellavana | pellavina |
translatiivi | pellavaksi | pellaviksi |
abessiivi | pellavatta | pellavitta |
instruktiivi | – | pellavin |
komitatiivi | – | pellavine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pellava- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaSanan alkuperä on epäselvä. Varmoja vastineita lähisukukielissä ovat karjalan pellavas, lyydin pelvaz ja vatjan pellovaz. Etäisemmistä sukukielistä on esitetty vastineita, kuten mansin ponal ’hamppu’ ja hantin polõn ’hamppu, nokkonen’, joita Häkkinen pitää arveluttavina. Kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu vuoden 1642 Raamatussa.[2]
Käännökset
muokkaa1. kasvi
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: pellavainen
Yhdyssanat
muokkaakitupellava, pellavahame, pellavakakku, pellavakangas, pellavakuitu, pellavalanka, pellavaliina, Pellavaloimi, pellavaloukku, pellavansiemen, pellavanviljely, pellavapaita, pellavapalttina, pellavapuku, pellavapyyhe, pellavapää, pellavarohtimet, pellavaroivas, pellavatukka, pellavavihko, pellavaöljy, puolipellava
Aiheesta muualla
muokkaa- pellava Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 208. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.