aaltoava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaaltoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä aallota
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aaltoava | aaltoavat |
genetiivi | aaltoavan | aaltoavien (aaltoavain) |
partitiivi | aaltoavaa | aaltoavia |
akkusatiivi | aaltoava; aaltoavan |
aaltoavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aaltoavassa | aaltoavissa |
elatiivi | aaltoavasta | aaltoavista |
illatiivi | aaltoavaan | aaltoaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aaltoavalla | aaltoavilla |
ablatiivi | aaltoavalta | aaltoavilta |
allatiivi | aaltoavalle | aaltoaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aaltoavana | aaltoavina |
translatiivi | aaltoavaksi | aaltoaviksi |
abessiivi | aaltoavatta | aaltoavitta |
instruktiivi | – | aaltoavin |
komitatiivi | – | aaltoavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | aaltoava- | |
vahva vartalo | aaltoava- | |
konsonantti- vartalo |
- |