aaltoava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
altoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä aallota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aaltoava | aaltoavat |
| genetiivi | aaltoavan | aaltoavien (aaltoavain) |
| partitiivi | aaltoavaa | aaltoavia |
| akkusatiivi | aaltoava; aaltoavan | aaltoavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aaltoavassa | aaltoavissa |
| elatiivi | aaltoavasta | aaltoavista |
| illatiivi | aaltoavaan | aaltoaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aaltoavalla | aaltoavilla |
| ablatiivi | aaltoavalta | aaltoavilta |
| allatiivi | aaltoavalle | aaltoaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aaltoavana | aaltoavina |
| translatiivi | aaltoavaksi | aaltoaviksi |
| abessiivi | aaltoavatta | aaltoavitta |
| instruktiivi | – | aaltoavin |
| komitatiivi | – | aaltoavine |