Wikipedia
Katso artikkeli Aapinen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

aapinen (38)

  1. oppikirja, jonka avulla opetellaan lukemaan
  2. (kuvaannollisesti) alkeisopas, perusteos

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑːpinen/
  • tavutus: aa‧pi‧nen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aapinen aapiset
genetiivi aapisen aapisten
aapisien
partitiivi aapista aapisia
akkusatiivi aapinen;
aapisen
aapiset
sisäpaikallissijat
inessiivi aapisessa aapisissa
elatiivi aapisesta aapisista
illatiivi aapiseen aapisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aapisella aapisilla
ablatiivi aapiselta aapisilta
allatiivi aapiselle aapisille
muut sijamuodot
essiivi aapisena
(aapisna)
aapisina
translatiivi aapiseksi aapisiksi
abessiivi aapisetta aapisitta
instruktiivi aapisin
komitatiivi aapisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aapise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aapis-

Etymologia

muokkaa

Sanan aapiskirja alkuosasta erilliseksi sanaksi eriytynyt. Itsenäisenä sanana sana on ollut käytössä Gananderin sanakirjasta 1786 lähtien.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aapiskirja, aapiskukko

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana aapinen.