aatelisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaatelisuus (40)
- se, että on aatelinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑːt̪eˌlisuːs/
- tavutus: aa‧te‧li‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aatelisuus | aatelisuudet |
genetiivi | aatelisuuden | aatelisuuksien |
partitiivi | aatelisuutta | aatelisuuksia |
akkusatiivi | aatelisuus; aatelisuuden |
aatelisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aatelisuudessa | aatelisuuksissa |
elatiivi | aatelisuudesta | aatelisuuksista |
illatiivi | aatelisuuteen | aatelisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aatelisuudella | aatelisuuksilla |
ablatiivi | aatelisuudelta | aatelisuuksilta |
allatiivi | aatelisuudelle | aatelisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aatelisuutena | aatelisuuksina |
translatiivi | aatelisuudeksi | aatelisuuksiksi |
abessiivi | aatelisuudetta | aatelisuuksitta |
instruktiivi | – | aatelisuuksin |
komitatiivi | – | aatelisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | aatelisuude- | |
vahva vartalo | aatelisuute- | |
konsonantti- vartalo |
aatelisuut- |
Etymologia
muokkaasanan aatelinen vartalosta aatelis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- aatelisuus Kielitoimiston sanakirjassa