aatelointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑːt̪eˌloi̯nt̪i/
- tavutus: aa‧te‧loin‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aatelointi | aateloinnit |
genetiivi | aateloinnin | aatelointien (aatelointein) |
partitiivi | aatelointia | aatelointeja |
akkusatiivi | aatelointi; aateloinnin |
aateloinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aateloinnissa | aateloinneissa |
elatiivi | aateloinnista | aateloinneista |
illatiivi | aatelointiin | aatelointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aateloinnilla | aateloinneilla |
ablatiivi | aateloinnilta | aateloinneilta |
allatiivi | aateloinnille | aateloinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aatelointina | aatelointeina |
translatiivi | aateloinniksi | aateloinneiksi |
abessiivi | aateloinnitta | aateloinneitta |
instruktiivi | – | aateloinnein |
komitatiivi | – | aatelointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | aateloinni- | |
vahva vartalo | aatelointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. aateloiminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- aatelointi Kielitoimiston sanakirjassa