aatteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaatteleminen (38)
- teonnimi verbistä aatella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aatteleminen | aattelemiset |
| genetiivi | aattelemisen | aattelemisten aattelemisien |
| partitiivi | aattelemista | aattelemisia |
| akkusatiivi | aatteleminen; aattelemisen |
aattelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aattelemisessa | aattelemisissa |
| elatiivi | aattelemisesta | aattelemisista |
| illatiivi | aattelemiseen | aattelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aattelemisella | aattelemisilla |
| ablatiivi | aattelemiselta | aattelemisilta |
| allatiivi | aattelemiselle | aattelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aattelemisena (aattelemisna) |
aattelemisina |
| translatiivi | aattelemiseksi | aattelemisiksi |
| abessiivi | aattelemisetta | aattelemisitta |
| instruktiivi | – | aattelemisin |
| komitatiivi | – | aattelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aattelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aattelemis- | |