abalienaatio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaabalienaatio (3)
- erottaminen
- (historia) valtion omaisuuden, erityisesti valtion maan (kruununmaan) erottaminen ja luovuttaminen yksityisille; nimitystä käytettiin etenkin 1600-luvun poliittisessa keskustelussa kruununtilojen ja niiden verotulojen luovuttamisesta yksityisille oston, lahjoituksen tai panttaamisen perusteella
- (roomalainen oikeus) toimi, jossa henkilön oikeus siirtyy toiselle henkilölle
- (roomalainen oikeus) maaomaisuuden tai irtaimen omaisuuden luovuttaminen toiselle myynnin tai lain perusteella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | abalienaatio | abalienaatiot |
genetiivi | abalienaation | abalienaatioiden abalienaatioitten |
partitiivi | abalienaatiota | abalienaatioita |
akkusatiivi | abalienaatio; abalienaation |
abalienaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | abalienaatiossa | abalienaatioissa |
elatiivi | abalienaatiosta | abalienaatioista |
illatiivi | abalienaatioon | abalienaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | abalienaatiolla | abalienaatioilla |
ablatiivi | abalienaatiolta | abalienaatioilta |
allatiivi | abalienaatiolle | abalienaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | abalienaationa | abalienaatioina |
translatiivi | abalienaatioksi | abalienaatioiksi |
abessiivi | abalienaatiotta | abalienaatioitta |
instruktiivi | – | abalienaatioin |
komitatiivi | – | abalienaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | abalienaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- latinan abalienatio, vieroitus < etuliite ab, pois ja sana alienus, vieras
Käännökset
muokkaa1. erottaminen
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbi abalienoida