adaptoituminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaadaptoituminen (38)
- teonnimi verbistä adaptoitua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | adaptoituminen | adaptoitumiset |
genetiivi | adaptoitumisen | adaptoitumisten adaptoitumisien |
partitiivi | adaptoitumista | adaptoitumisia |
akkusatiivi | adaptoituminen; adaptoitumisen |
adaptoitumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | adaptoitumisessa | adaptoitumisissa |
elatiivi | adaptoitumisesta | adaptoitumisista |
illatiivi | adaptoitumiseen | adaptoitumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | adaptoitumisella | adaptoitumisilla |
ablatiivi | adaptoitumiselta | adaptoitumisilta |
allatiivi | adaptoitumiselle | adaptoitumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | adaptoitumisena (adaptoitumisna) |
adaptoitumisina |
translatiivi | adaptoitumiseksi | adaptoitumisiksi |
abessiivi | adaptoitumisetta | adaptoitumisitta |
instruktiivi | – | adaptoitumisin |
komitatiivi | – | adaptoitumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | adaptoitumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
adaptoitumis- |
Etymologia
muokkaaverbi adaptoitua + johdin -minen