addiktoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaddiktoiminen (38)
- teonnimi verbistä addiktoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | addiktoiminen | addiktoimiset |
genetiivi | addiktoimisen | addiktoimisten addiktoimisien |
partitiivi | addiktoimista | addiktoimisia |
akkusatiivi | addiktoiminen; addiktoimisen |
addiktoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | addiktoimisessa | addiktoimisissa |
elatiivi | addiktoimisesta | addiktoimisista |
illatiivi | addiktoimiseen | addiktoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | addiktoimisella | addiktoimisilla |
ablatiivi | addiktoimiselta | addiktoimisilta |
allatiivi | addiktoimiselle | addiktoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | addiktoimisena (addiktoimisna) |
addiktoimisina |
translatiivi | addiktoimiseksi | addiktoimisiksi |
abessiivi | addiktoimisetta | addiktoimisitta |
instruktiivi | – | addiktoimisin |
komitatiivi | – | addiktoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | addiktoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
addiktoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi addiktoida + johdin -minen