Substantiivi

muokkaa

adjunkti (5)

  1. (kielitiede) adverbiaali, jonka poisjättäminen ei tee lauseesta kieliopillisesti vajaata

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi adjunkti adjunktit
genetiivi adjunktin adjunktien
(adjunktein)
partitiivi adjunktia adjunkteja
akkusatiivi adjunkti;
adjunktin
adjunktit
sisäpaikallissijat
inessiivi adjunktissa adjunkteissa
elatiivi adjunktista adjunkteista
illatiivi adjunktiin adjunkteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi adjunktilla adjunkteilla
ablatiivi adjunktilta adjunkteilta
allatiivi adjunktille adjunkteille
muut sijamuodot
essiivi adjunktina adjunkteina
translatiivi adjunktiksi adjunkteiksi
abessiivi adjunktitta adjunkteitta
instruktiivi adjunktein
komitatiivi adjunkteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo adjunkti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa