afkaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaafkaaminen (38)
- teonnimi verbistä afkata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | afkaaminen | afkaamiset |
genetiivi | afkaamisen | afkaamisten afkaamisien |
partitiivi | afkaamista | afkaamisia |
akkusatiivi | afkaaminen; afkaamisen |
afkaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | afkaamisessa | afkaamisissa |
elatiivi | afkaamisesta | afkaamisista |
illatiivi | afkaamiseen | afkaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | afkaamisella | afkaamisilla |
ablatiivi | afkaamiselta | afkaamisilta |
allatiivi | afkaamiselle | afkaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | afkaamisena (afkaamisna) |
afkaamisina |
translatiivi | afkaamiseksi | afkaamisiksi |
abessiivi | afkaamisetta | afkaamisitta |
instruktiivi | – | afkaamisin |
komitatiivi | – | afkaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | afkaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
afkaamis- |