aggregointi

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aggregointi (5-J)

  1. (tilastotiede) se, että aggregoidaan; pienemmille havaintoyksiköille laskettujen tunnuslukujen yhdistämistä tai summaamista laajempien havaintoyksiköiden tasolle; aggregaatin muodostaminen

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aggregointi aggregoinnit
genetiivi aggregoinnin aggregointien
(aggregointein)
partitiivi aggregointia aggregointeja
akkusatiivi aggregointi;
aggregoinnin
aggregoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi aggregoinnissa aggregoinneissa
elatiivi aggregoinnista aggregoinneista
illatiivi aggregointiin aggregointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aggregoinnilla aggregoinneilla
ablatiivi aggregoinnilta aggregoinneilta
allatiivi aggregoinnille aggregoinneille
muut sijamuodot
essiivi aggregointina aggregointeina
translatiivi aggregoinniksi aggregoinneiksi
abessiivi aggregoinnitta aggregoinneitta
instruktiivi aggregoinnein
komitatiivi aggregointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo aggregoinni-
vahva vartalo aggregointi-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa