agitointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑgiˌt̪oi̯nt̪i/
- tavutus: a‧gi‧toin‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | agitointi | agitoinnit |
genetiivi | agitoinnin | agitointien (agitointein) |
partitiivi | agitointia | agitointeja |
akkusatiivi | agitointi; agitoinnin |
agitoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | agitoinnissa | agitoinneissa |
elatiivi | agitoinnista | agitoinneista |
illatiivi | agitointiin | agitointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | agitoinnilla | agitoinneilla |
ablatiivi | agitoinnilta | agitoinneilta |
allatiivi | agitoinnille | agitoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | agitointina | agitointeina |
translatiivi | agitoinniksi | agitoinneiksi |
abessiivi | agitoinnitta | agitoinneitta |
instruktiivi | – | agitoinnein |
komitatiivi | – | agitointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | agitoinni- | |
vahva vartalo | agitointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. agitoiminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- agitointi Kielitoimiston sanakirjassa