Substantiivi

muokkaa

agronomi (5)

  1. maatalous- ja metsätieteiden maisteri (ylempi korkeakoulututkinto)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑgroˌnomi/
  • tavutus: ag‧ro‧no‧mi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi agronomi agronomit
genetiivi agronomin agronomien
(agronomein)
partitiivi agronomia agronomeja
akkusatiivi agronomi;
agronomin
agronomit
sisäpaikallissijat
inessiivi agronomissa agronomeissa
elatiivi agronomista agronomeista
illatiivi agronomiin agronomeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi agronomilla agronomeilla
ablatiivi agronomilta agronomeilta
allatiivi agronomille agronomeille
muut sijamuodot
essiivi agronomina agronomeina
translatiivi agronomiksi agronomeiksi
abessiivi agronomitta agronomeitta
instruktiivi agronomein
komitatiivi agronomeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo agronomi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Albania

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

agronomi

  1. maataloustiede, agronomia

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

agronomi yl. (yks. määr. agronomin [luo], ei monikkoa)

  1. maataloustiede, agronomia

Aiheesta muualla

muokkaa
  • agronomi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Turkki

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

agronomi -sı

  1. maataloustiede, agronomia

Liittyvät sanat

muokkaa