ahertaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaahertaja (10)
- henkilö, joka ahertaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑherˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: a‧her‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ahertaja | ahertajat |
genetiivi | ahertajan | ahertajien (ahertajain) |
partitiivi | ahertajaa | ahertajia |
akkusatiivi | ahertaja; ahertajan |
ahertajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ahertajassa | ahertajissa |
elatiivi | ahertajasta | ahertajista |
illatiivi | ahertajaan | ahertajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ahertajalla | ahertajilla |
ablatiivi | ahertajalta | ahertajilta |
allatiivi | ahertajalle | ahertajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ahertajana | ahertajina |
translatiivi | ahertajaksi | ahertajiksi |
abessiivi | ahertajatta | ahertajitta |
instruktiivi | – | ahertajin |
komitatiivi | – | ahertajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ahertaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka ahertaa
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- ahertaja Kielitoimiston sanakirjassa