Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ahertaja (10)

  1. henkilö, joka ahertaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑherˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: a‧her‧ta‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ahertaja ahertajat
genetiivi ahertajan ahertajien
(ahertajain)
partitiivi ahertajaa ahertajia
akkusatiivi ahertaja;
ahertajan
ahertajat
sisäpaikallissijat
inessiivi ahertajassa ahertajissa
elatiivi ahertajasta ahertajista
illatiivi ahertajaan ahertajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ahertajalla ahertajilla
ablatiivi ahertajalta ahertajilta
allatiivi ahertajalle ahertajille
muut sijamuodot
essiivi ahertajana ahertajina
translatiivi ahertajaksi ahertajiksi
abessiivi ahertajatta ahertajitta
instruktiivi ahertajin
komitatiivi ahertajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ahertaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa