ahminta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑhmint̪ɑ/
- tavutus: ah‧min‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ahminta | ahminnat |
genetiivi | ahminnan | ahmintojen (ahmintain) |
partitiivi | ahmintaa | ahmintoja |
akkusatiivi | ahminta; ahminnan |
ahminnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ahminnassa | ahminnoissa |
elatiivi | ahminnasta | ahminnoista |
illatiivi | ahmintaan | ahmintoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ahminnalla | ahminnoilla |
ablatiivi | ahminnalta | ahminnoilta |
allatiivi | ahminnalle | ahminnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ahmintana | ahmintoina |
translatiivi | ahminnaksi | ahminnoiksi |
abessiivi | ahminnatta | ahminnoitta |
instruktiivi | – | ahminnoin |
komitatiivi | – | ahmintoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ahminna- | |
vahva vartalo | ahminta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. nopea syöminen; ahnas nauttiminen, myös kuvaannollisesti
|
Aiheesta muualla
muokkaa- ahminta Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
muokkaa- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 9-J)