aidoittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaidoittaminen (38)
- teonnimi verbistä aidoittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aidoittaminen | aidoittamiset |
genetiivi | aidoittamisen | aidoittamisten aidoittamisien |
partitiivi | aidoittamista | aidoittamisia |
akkusatiivi | aidoittaminen; aidoittamisen |
aidoittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aidoittamisessa | aidoittamisissa |
elatiivi | aidoittamisesta | aidoittamisista |
illatiivi | aidoittamiseen | aidoittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aidoittamisella | aidoittamisilla |
ablatiivi | aidoittamiselta | aidoittamisilta |
allatiivi | aidoittamiselle | aidoittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aidoittamisena (aidoittamisna) |
aidoittamisina |
translatiivi | aidoittamiseksi | aidoittamisiksi |
abessiivi | aidoittamisetta | aidoittamisitta |
instruktiivi | – | aidoittamisin |
komitatiivi | – | aidoittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aidoittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aidoittamis- |