aikautus

Suomi

Substantiivi

aikautus (39)

aikauttaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈɑi̯kɑu̯t̪us/ tai /ˈɑi̯kɑˌut̪us/
tavutus: ai‧kau‧tus / ai‧ka‧u‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aikautus	aikautukset
genetiivi	aikautuksen	aikautusten aikautuksien
partitiivi	aikautusta	aikautuksia
akkusatiivi	aikautus; aikautuksen	aikautukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	aikautuksessa	aikautuksissa
elatiivi	aikautuksesta	aikautuksista
illatiivi	aikautukseen	aikautuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aikautuksella	aikautuksilla
ablatiivi	aikautukselta	aikautuksilta
allatiivi	aikautukselle	aikautuksille
muut sijamuodot
essiivi	aikautuksena	aikautuksina
translatiivi	aikautukseksi	aikautuksiksi
abessiivi	aikautuksetta	aikautuksitta
instruktiivi	–	aikautuksin
komitatiivi	–	aikautuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	aikautukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	aikautus-

Käännökset

1. aikauttaminen

englanti: timing

Aiheesta muualla

aikautus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=aikautus&oldid=4176317”