ailakki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑi̯lɑkːi/
- tavutus: ai‧lak‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ailakki | ailakit |
| genetiivi | ailakin | ailakkien (ailakkein) |
| partitiivi | ailakkia | ailakkeja |
| akkusatiivi | ailakki; ailakin |
ailakit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ailakissa | ailakeissa |
| elatiivi | ailakista | ailakeista |
| illatiivi | ailakkiin | ailakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ailakilla | ailakeilla |
| ablatiivi | ailakilta | ailakeilta |
| allatiivi | ailakille | ailakeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ailakkina | ailakkeina |
| translatiivi | ailakiksi | ailakeiksi |
| abessiivi | ailakitta | ailakeitta |
| instruktiivi | – | ailakein |
| komitatiivi | – | ailakkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ailaki- | |
| vahva vartalo | ailakki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ailakki Kielitoimiston sanakirjassa